Minä muistan huoneen hämärän
kyynelten loputtomat virrat
sen naurun ja hälinän
unohtumattomat illat
en sinua silloin tuntenut
mutta saatoin aavistaa
että ajan oltua kulunut
saan sinua siskona rakastaa
vaikka etäisyys painaa nyt
koita kestää vielä
ei Herra sinua hylännyt
olet oikealla tiellä
ja kämmenellä Jumalan
on jokaisen rakkaan sielu
ja hetkellä oikean ajan
surun sekä pelon korvaa riemu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti