Kerran

kerran koitin ikuistaa
   sanoiksi sitä jotakin
turhaan
   tietenkin
miten sanoilla voisi kuvata sanomattomuutta
kuinka kuvin näkymätöntä?

vain vajavaisesti,
   hippusia sieltä täältä
ja siltikin
   katso noita kasvoja

hymyjä
    kyyneleitä
naurua
   onnen kipinöitä

vaikenen nyt
   ja hengitän
Jumalaani
 joka kanssani
   nytkin