perjantai 10. elokuuta 2012

Rakkauden kaipaus

Kyynelten virran alkua
etsin sieltä jostain
sisältäni
pimeästä.
Silmäni eivät valoa
erottaneet tuosta
mustuudesta
tyhjyydestä
paikasta sille jollekkin ihanalle
kauniille tunteelle
jota koskaan en tuntenut ole.

Joka päivä
hetki
silmänräpäys
minun sieluni matkaa tuohon
kolkkaan salattuun
kysyäkseen itseltään taas
onko se täyttynyt
viimein.

Käteni hamuavat pimeyttä
sormeni kietoa haluan
siihen tunteeseen
kauneuteen
mutta tyhjyydestä ei saa otetta.
Silti tunnen ihollani
kosketuksen hennon
lämmin häivähdys
heijastus
rakkaudesta

Mutta ennen kuin huomaankaan
hento kosketus poskillani
valuu pois
pisaroina
sirpaleina
kyyneleinä
sieluni murusina.
Voi miksi olen niin tyhjä?
Silti hymy kasvoillani
aidosta onnesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti