peltirummut soittavat tasaiseen rytmiin
pysähdyn ja kuuntelen
hiljainen armeija marssii katollavoin kuulla askeleet
Suhinaa suhinaa
kuiskivat puiden lehdet toisilleen
luontoäidin juoruja kaipa
suojaavat pisaroilta siilin pesänpuun juurakossa
Huminaa huminaa
Jumalan ääni pilvien päältä kai
niin kumea ja ääretön
silti täynnä elämän jylheää ääntäPysähdyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti